Tuntuu jo nyt tosi haikeelta palata takas Suomeen, vaikka koti-ikävä onki ollut välillä tosi paha. Tuntuu, että aina ikävöi jotain, ihan sama missä on. Täällä ollessa ikävöi perhettä, kavereita, omaa kieltä ja ihan yleisesti sitä, että tietää miten kaikki toimii tutusti ja turvallisesti. Kun oon Suomessa ikävöin taas Jamesia ja sen perhettä, halpoja hintoja, brittikavereita, brittiaksenttia, halpoja hintoja ja brittien tv:tä.
Näihin kolmeen viikkoon viime kuulumispäivityksen jälkeen on kuulunut lähinnä vaan työntekoa arkisin ja shoppailua ja nukkumista viikonloppuisin. Oon tehnyt niin paljon ylitöitä, että oon melkein kokoaikaisesti töissä, vaikka mulla on osapäiväinen työsopimus. 9-tuntiset työpäivät on aika väsyttäviä, kun kotiin pääsee lähtemään vasta 8 tai 9 maissa illalla.
Koristeltiin kuusi viime lauantaina |
Käytiin Jamesin kanssa viime sunnuntaina Rochesterissa Dickens Festivalissa. Siellä oli pieni tivoli ja kaikkia kojuja ja ihmiset oli pukeutunu vanhanajan pukuihin juhlistamaan festivaalia. Festivaali oli siis joku Charles Dickensin juhlistamisjuttu. Dickens oli siis kirjailija, joka eli joskus 1800-luvulla ja asui täällä Kentissä. Yksi sen asuintaloista on Rochesterissa.
Maailmanpyörä ja Rochester Castle |
Poro! <3 |
River Medway Rochesterissa |
Käveltiin Rochesterista Chathamiin ostamaan muutamat joululahjat. Mark haki meidät sit sieltä ja mentiin Jamesin äidin kaverille syömään.
Chathamin Sun Pier ja sama River Medway |
Meillä oli tällä viikolla töissä Christmas Jumper Week. Pidettiin siis normaalien mustien kauluspaitojen sijasta joulupaitoja päällä ja lahjoitettiin jokainen 2 puntaa Brittien Make a Wish-järjestölle. Samoin Primark lahjoitti jokaisesta asiakkaiden ostamasta normaalihintaisesta joulupaidasta 2 puntaa samalle järjestölle. Oli siis kerrankin lämmin töissä ja tehtiin samalla jotain hyvää! :)
Kokis-rekassa on vilkkuvat valot! |
Enää 4 työpäivää ja pääsee jouluks kotiin, jee! :)